Kestävän kehityksen startup

Waffle Wednesdaynä 8.9. saimme vieraaksemme Mikko Siukosaaren. Ville Ailio, bisneskonsultti, visuaalisen tarinankerronnan ammattilainen ja Wonderlandin co-founder, haastatteli Siukosaarta kestävän kehityksen startupeihin liittyen.

Siukosaari on aiemmin työskennellyt markkinointi- ja viestintäalalla. Pari vuotta sitten hän päätti, että haluaa olla osa ekologisesti kestäviä startupeja. Hän halusi auttaa yrityksiä kasvamaan, joko sijoittamalla niihin tai auttamalla niitä jollain muilla tavoin. Siukosaaren tukemien yritysten täytyi olla hänen omien sanojensa mukaan ”super sustainable & fun”. Tällä hetkellä hän on osa noin 4 startupia. Ne ovat Bun2bun, Ninyes, Ductor ja Scarabtech. Haastattelun aikana syvennyttiin erityisesti Bun2bunin kehitystarinaan.

 

Miksi juuri kestävän kehityksen startupit?

Siukosaari oli ollut pitkään kiinnostunut kestävästä kehityksestä. Hän oli jo noin 10 vuoden ajan tehnyt tietoisia päätöksiä vähentääkseen hiilijalanjälkeään. Hän oli esimerkiksi jättänyt punaisen lihan pikkuhiljaa pois ruokavaliostaan.

Viisi vuotta sitten hän osallistui mainonnan tapahtumaan Ranskassa. YK:n silloinen pääsihteeri Ban Ki-moon piti tapahtumassa puheen, joka jäi pyörimään Siukosaaren mieleen. Se oli ensimmäinen puhe, jossa Siukosaari oli kuullut ilmastonmuutoksesta puhuttavan siihen sävyyn, kuin siitä nykyään puhutaan. Puheessa käsiteltiin erityisesti sitä, mitä kaikkea ilmastonmuutos tulisi aiheuttamaan tulevaisuudessa. Ban Ki-moon vetosi paikalla oleviin markkinoinnin ammattilaisiin, että heidän täytyisi viestiä kuluttajille kestävän kehityksen tärkeydestä. Sen puheen jälkeen Siukosaari alkoi yhä enemmän miettimään kestävää kehitystä ja sitä kuinka meillä on ongelma, jolle meidän täytyy tehdä jotakin.

 

 

Bun2bunin matka 100% vegaaniseksi

Siukosaari on koko elämänsä ajan ollut suuri hampurilaisten ystävä. Kun viisi tai kymmenen vuotta sitten vegehampurilaiset alkoivat yleistymään, Siukosaari halusi tietenkin maistaa myös niitä. Kaikki vegehampurilaiset maistuivat kuitenkin hänen mielestään kamalalle. Tämä sai hänet miettimään, miksi kukaan haluaisi ostaa pahanmakuisen vegehampurilaisen. Sitten hän kuuli uudesta innovaatiosta, Beyond meatista. Beyond meat on vegepihvi, joka maistuu lihalta. Sitä oli kuitenkin silloin saatavilla vain Amerikasta ja kesti pari vuotta, kunnes Beyond meat rantautui Suomeen. Tästä alkoi Bun2bunin tarina kohti vegaaniutta.

Bun2bun oli alun perin pieni gourmet hampurilaisyritys, joka valmisti hampurilaisensa luomulihasta. Heillä oli vain yksi kasvisvaihtoehto, jonka myynti oli noin 10% koko myynnistä. Siukosaaren porukalla oli kuitenkin idea; tehdään Bun2bunista 100% vegaaninen. He aloittivat keskustelut ja Bun2bun piti ideaa mielenkiintoisena. Yrityksen toiminnan muuttaminen näin radikaalisti on kuitenkin aina riski. Bun2bun hyväksyi viimein Siukosaaren tarjouksen ja heistä tuli liikekumppaneita. Bun2bunin uusia päämääriä oli olla 100% vegaani, 100% maukas ja jossain vaiheessa kaksinkertaistaa aiempi liikevaihto.

Koko tuotevalikoiman muuttaminen vegaaniseksi toi heille paljon medianäkyvyyttä ja lisäsi yrityksen arvoa. Yrityksen tunnettuus lisääntyi kahdessa vuodessa 600%, ja yhtiön arvo kasvoi 1400%. Ilmastonmuutoksen ollessa yhä enemmän tapetilla, vegaaniset hampurilaiset herättivät paljon mielenkiintoa ihmisissä. Bun2bunin toiminta laajeni kahdesta ravintolasta viiteen ravintolaan ja heidän hampurilaisensa valittiin Euroopan parhaaksi vegaaniseksi hampurilaiseksi.

 

Ekologisuus ei yksin riitä

Siukosaari korosti puheessaan sitä, kuinka tuote tai palvelu tulee aina ensin ja kestävän kehityksen tulisi tulla tähän vasta lisänä. Tuotteen tai palvelun täytyy itsessään olla hyvä ja jollain tavalla parempi kuin vastaavat jo olemassa olevat tuotteet. Kestävä kehitys ei yksin riitä. Tarkoitus ei ole siis vain luoda jotain, mikä on hyväksi planeetalle, vaan kiinnostava tuote tai palvelu, joka menestyisi ilman ekologisuuttakin.

On myös tärkeää, että emme tee vain hyviä tuotteita, vaan hinnoittelemme ne myös sellaiselle tasolle, että ihmisillä on varaa niihin. Hinnoittelu on usein ongelmana kestävän kehityksen tuotteissa, sillä tuotteiden valmistamiseen voi kulua paljon rahaa, jolloin niitä ei välttämättä pysty heti myymään halvemmalla. Päämääränä tulisi kuitenkin olla se, että tuotteita voitaisiin myydä mahdollisimman edullisesti. Koska mitä enemmän ihmiset voivat ostaa ekologisesti kestäviä tuotteita, sitä parempi se on planeetalle. Siukosaari on sitä mieltä, että ekologisten tuotteiden ei pitäisi olla vain pienen joukon ”luksustuotteita”, vaan olla saatavilla kaikille varallisuustasosta riippumatta.

 

 

Mikä on ekologisesti kestävä yritys?

Mikko Siukosaari näkee asian niin, että suurimman osan yrityksistä toiminta ei ole välttämättä kestävää, mutta ei myöskään epäekologista. Ne ovat vain yrityksiä. Monilla pienillä ja keskikoon yrityksillä, kuten partureilla ja sähköasentajilla ei ole lopulta niin suurta vaikutusta ilmastonmuutokseen. Tärkeintä olisi, että isot yritykset muuttavat toimintansa ympäristöystävällisemmäksi.

Isojen yritysten on helppo ajaa viestinnässään sitä näkökulmaa, että heidän toiminta olisi ekologisesti kestävää, vaikka se ei todellisuudessa olisi. Jos yrityksen toiminta tuottaa yhä enemmän kasvihuonepäästöjä, sen toiminta ei ole kestävää. Yrityksen toimintaa ei tee kestäväksi myöskään se, että yritys yrittää pelastaa epäekologisia toimiaan lahjoittamalla rahaa hyväntekeväisyyteen ympäristön hyväksi.

Kestävä kehitys on selkeä trendi tällä hetkellä. Monet yritykset, joiden toiminnalla ei ole mitään tekemistä ympäristön kanssa yrittävät hyötyä trendistä mainostamalla olevansa ympäristöystävällisiä. Tämä johtaa siihen, että asiakkaiden voi olla hankala tunnistaa, mitkä yritykset ovat oikeasti ekologisesti kestäviä ja mitkä eivät. Siukosaari uskoo, että oman ekologisuuden mainostaminen kääntyy pian niitä yrityksiä vastaan, jotka eivät oikeasti ole ekologisia tai joiden toiminta ei liity mitenkään ympäristöön.

 

Miten luot ekologisesti kestävän yrityksen?

Yrityksen toiminnan ei tulisi kuluttaa uusiutumattomia luonnonvaroja tai kiihdyttää ilmastonmuutosta. Mutta jos yrityksesi toiminta ei vahingoita luontoa tai eläimiä, niin voit miettiä, onko kestävä kehitys todella osa yritystäsi. Jos kestävä kehitys ei liity mitenkään yrityksesi toimintaan, niin sitä on vähän turha yrittää väkisin pakottaa. Ekologisen kestävyyden pitää olla osa yrityksesi dna:ta ja ydintä, eikä pelkästään markkinointikikka. Jos ekologisuus ei ole osa yrityksesi ydintä, siitä on myös turha viestiä asiakkaille. Voit keskittyä siihen mitä teet, ja pyrkiä olemaan siinä paras. Pienet ilmastoteot ovat totta kai aina hyväksi, mutta juuri nyt tarvitsemme tekoja suurilta yrityksiltä.

 

Mitä vinkkejä Siukosaarella on aloittaville yrittäjille tai kestävän kehityksen startupeille?

Kun luot jotain uutta, tai sinulla on uudenlainen idea, niin voit törmätä helposti negatiiviseen vastaanottoon ja vastalauseisiin. Saatat kuulla muilta, kuinka he eivät näe tuotteen arvoa, ja he eivät ikinä ostaisi kyseistä tuotetta. Sinun täytyy unohtaa muiden negatiiviset mielipiteet ja uskoa omaan ideaasi. Ihmiset suhtautuvat yleensä kaikkeen uuteen vähän varauksella, joten sitä ei kannata ottaa henkilökohtaisesti.

Siihen kuluu yleensä aikaa, että ihmiset alkavat nähdä uuden tuotteen arvon. Vaikka sinä näkisit heti, kuinka mullistava ja ylivoimainen joku tuote on, niin suurimmalla osalla ihmisistä kestää aikaa tuotteen hyväksymisessä ja arvon näkemisessä.