Que Vaids Digital Nomad?

Liisa Hämeen-Anttila vieraili Waffle Wednesdayssa keskiviikkona 9.11. puhumassa kansalliset rajat ylittävästä etätyöstä ja siihen liittyvästä diginomadi-ilmiöstä. Hämeen-Anttila työskentelee tuomarina vakuutustuomioistuimessa. Hän opiskeli lakia Suomessa ja myöhemmin erikoistui kansainvälisiin työoikeuteen sekä sosiaaliturvaan koskeviin kysymyksiin KU Leuvenissa, Belgiassa.

 

Työelämän alueella on tapahtunut paljon rajoja ylittävän etätyön saralla. Diginomadi-ilmiö otti tuulta alleen koronan alkuaikoina keväällä 2020, kun eri maat alkoivat kehittää digitaalisille nomadeille suunnattuja erityisiä viisumiohjelmia. Siitä lähtien ohjelmia on syntynyt niin Euroopassa kuin muuallakin maailmassa ja tällä hetkellä diginomadi-ohjelmia löytyy noin 50 maasta. Esimerkiksi Viro, Portugali, Indonesia ja Australia ovat tunnettuja ohjelmien tarjoajia. 

 

Mitä tarkoittaa diginomadi?

 

Diginomadilla tarkoitetaan henkilöä, joka työskentelee mistä päin maailma tahansa etänä hyödyntäen modernia teknologiaa. Termi nomadi on alunperin viitannut pienyrittäjään, joka kulkee maasta toiseen ja työskentelee etänä. Kuitenkin pandemian myötä termin käyttötarkoitus on laajentunut.

 

“Koronan aikainen kotoa työskentely herätti ajatuksen siitä, että jos työn teko onnistuu kotoa käsin, miksei myös muualta (work from anywhere)? Terminä diginomadi yleistyi isojen yritysten käytössä, kun heidän työntekijänsä saivat luvan työskennellä lyhyitä jaksoja toisesta maasta käsin”, Hämeen-Anttila kertoo.

 

Diginomadi ei ole virallinen juridinen termi, vaan enemmänkin puhekielinen ilmaus. Hämeen-Anttilan mukaan diginomadia ei ole säädelty terminä, kuten ei myöskään etätyötä. Tämän vuoksi lainsäädäntö ei tunnista näitä termejä vakuutusten tai verotuksen kannalta. Diginomadien tilanne on siis täysin eri, kuin esimerkiksi yrityksen lähettämillä työntekijöillä, joille laki takaa tiettyjä oikeuksia. 

 

“Diginomadi -viisumiohjelmaan osallistuvilla on kohdemaissa todella vähän oikeuksia. Tästä syystä kannattaa varmistaa, että matkustavalla henkilöllä on oikeus Suomen sosiaaliturvaan. Tällöin suosittelen olemaan yhteydessä Eläketurvakeskukseen ja Kelaan. Yrittäjien puolestaan kannattaa varmistaa, että YEL-vakuutus on voimassa koko matkan ajan. Ehdottoman tärkeää on myös perehtyä kohdemaan verotukseen”, sanoo Hämeen-Anttila. 

 

Viisumiohjelmia voi ajatella sopimuksena

 

Jos verrataan diginomadi-viisumia perinteiseen tapaan lähteä työskentelemään ulkomaille, huomataan selviä eroja. Yritysten lähettämät työntekijät tarvitsevat kohdemaastaan oleskelu- sekä työluvan, kun taas Hämeen-Anttila taas vertaa diginomadi-viisumia tavalliseen turistiviisumiin, joka oikeuttaa henkilön oleskelun maassa tavallista pidempään. 

 

Diginomadi-ohjelmien edut vaihtelevat kohdemaan mukaan, mutta Hämeen-Anttilan mukaan myös tiettyjä yhteneväisyyksiä löytyy:

 

“Vaatimuksena on, että diginomadi ei saa harjoittaa omaa yritystoimintaa, tehdä bisnestä kohdemaassa tai ottaa työtä vastaan paikallisilta yrityksiltä. Yleensä edellytetään, että kohdemaassa sitoudutaan viettämään tietty aika, usein vuosi. Lisäksi henkilöllä täytyy olla kohdemaassa voimassa oleva sairausvakuutus ja kyky todistaa, että hänellä on toimeentuloon riittävät varat.”

 

Vastineeksi tarjotaan usein verohelpotuksia tai jopa täyttä verovapautta. Hämeen-Anttilan mukaan etujen tavoite on houkutella vauraita ja menestyviä ihmisiä, jotka tukevat paikallista elinkeinotoimintaa, mutta eivät kilpaile sen kanssa. 

 

Hämeen-Anttila vinkkaa, että viisumiohjelmia kannattaa ajatella sopimuksena:

 

“Mieti, ovatko viisumiohjelman ehdot sinun tilanteeseesi sopivat. Diginomadi-viisumi ei sovi henkilöille, joka etsii esimerkiksi uusia bisneskumppaneita. Sen sijaan rennompaan työnteon ja matkustelun yhdistelmään se on loistava ratkaisu.”

 

Euroopan Unioni ei tunnista etätyömallia

 

Hämeen-Anttila sanoo, että on tärkeä hahmottaa liikkuuko Unionin alueella, sen sopimusvaltioissa vai Unioinin ulkopuolella:

 

“Koska Schengen-alueella on vapaa liikkuvuus, diginomadi-viisumit eivät koske EU:n kansalaisia, jotka työskentelevät etänä Unionin alueella tai sen sopimusvaltioissa. Kannattaa kuitenkin aina selvittää, mitä missäkin kohdemaissa vaaditaan, etenkin Unionin ulkopuolelle matkustettaessa”, hän muistuttaa. 

 

Hämeen-Anttila kertoo, että myöskään EU:n lainsäädäntö ei tunnusta rajat ylittävää etätyömallia. Hänen mukaansa on mielenkiintoista nähdä, joudutaanko rajat ylittävän etätyön yleistyessä määrittelemään työntekomaa ja etätyö täysin uudella tavalla.

 

“Vanha ajatus työn teosta perustuu fyysiseen läsnäoloon. Mutta jos työn tulokset ja työn arvo muodostuvat jossain muualla, olisiko termistöä ja lainsäädäntöä tarpeellista miettiä uudelleen? Missä maassa oikeastaan työskentelee, kun voidaan työskennellä etänä mistä tahansa?”

 

Jos harkitset digital nomand -viisumia, muista nämä asiat:

  • EU:n kansalaisuus takaa vapaan liikkuvuuden Schengen-alueella EU:n kansalaisille 
  • Tee selvitystyötä kohdemaasta ja sen käytännöistä. Erityisesti kannattaa perehtyä verotukseen. 
  • Yrittäjien kannattaa olla erityisen tarkkana, sillä erilaiset käytännöt eri maissa hankaloittavat erityisesti yrittäjien liikkumista.
  • Ole yhteydessä omaan vakuutusyhtiöön ja varmista, että heillä on kaikki tarvittavat tiedot matkastasi. Varmista myös pysyvätkö henkilökohtaiset ja/tai yrityksen vakuutuksesi voimassa Suomen rajojen ulkopuolella.
  • Eläketurvakeskus suosittelee, että myös lyhyen oleskelun vuoksi kannattaa ottaa yhteys heihin.
  • Kaikkeen kannattaa varautua. Tee riskikartoitus maasta ja ota huomioon myös poliittinen ilmapiiri sekä ilmaston muutokset. 

 

LinkedIn: Liisa Hämeen-Anttila

Täältä löydät tapahtuman livetallenteen.

Oletko kiinnostunut tulemaan Waffle Wednesday puhujaksi?

Ota yhteyttä meihin hello@wonderlandwork.fi