MITEN TOIMIA, KUN KORONAPANDEMIA ROMAHDUTTAA YRITYKSESI LIIKETOIMINTAMALLIN?

Maaliskuussa 2020 koronaviruksen aiheuttama globaali pandemia romahdutti maailmamme. Yksi rajuimmin kärsineistä toimialoista on ollut ravintola-ala, jolla Kim Heiniön Soupster Family konserni toimii.

Kim Heiniö on toiminut ravintola-alan yrittäjänä vuodesta 1997 lähtien, jolloin hän perusti ensimmäisen ravintolansa nimeltä Soup Mannerheimintien ja Lönnrotinkadun risteykseen. Vuonna 2021 Soupster Family konserniin kuuluu n. 30 ravintolaa pääkaupunkiseudulla.

Soupsterin arvot ovat välittäminen, jatkuva kehitys ja fun. Nämä arvot määriteltiin noin 10 vuotta sitten työntekijöiden toimesta ja ne ovat edelleen kaiken tekemisen perusta. Erityisesti välittäminen on noussut todella tärkeäksi arvoksi kuluneen vuoden aikana.

Ensimmäiset koronarajoitukset

12. maaliskuuta 2020 hallitus päätti ensimmäisistä rajoituksista koronaviruksen leviämisen hillitsemiseksi. Tämä päivä romahdutti koko Heiniön liiketoiminnan. Koko HoReCa-ala oli kärsinyt koronan vaikutuksista jo monin eri tavoin, mutta 12.3. liiketoiminta romahti totaalisesti yhdessä päivässä. Uutisissa kerrottiin, että buffetpöydät ovat yksi pahimmista koronan leviämispaikoista, joten ihmiset lakkasivat kokonaan käymästä ravintoloissa. Tämä tarkoitti tietysti sitä, että kaikki ravintolat oli suljettava välittömästi. Myös Soupsterin suurin yksikkö catering alkoi saamaan niin paljon peruutuspuheluita, että yksi ihminen määrättiin vastaamaan ainoastaan niihin. Kalenteri tyhjeni varauksista totaalisesti. Wonderland Work coworkingtila oli ainoa toimipiste jonka asiakkaat eivät kadonneet täysin.

Muutamassa päivässä liikevaihdosta hävisi 96 % eli myynti putosi lähes nollaan. Henkilöstön ollessa yli 400 työntekijää sekä päivittäisten kulujen ollessa noin 40 000€, oli shokki aika kova. Ensimmäiset päivät menivät pohtiessa mitä on tapahtunut. Mitä tehdään? Kuinka kauan tämä tilanne kestää? Onko edes ok sanoa, että ravintolat ovat turvallisia ja pyytää asiakkaita palaamaan?

Alkujärkytyksen jälkeen

Kun alkujärkytyksestä oli päästy jotenkin yli, Heiniö soitti kaikille yrityksen tärkeimmille henkilöille ja pyysi kaikkia kokoontumaan yhdessä pohtimaan mitä tehdään. Kaikki mahdolliset skenaariot käytiin läpi konkurssista velkasaneeraukseen. Oli pidettävä pää kylmänä ja hyväksyttävä se fakta, että jos tämä yritys menee nurin, se menee nurin.

Heiniö halusi jutella mahdollisimman monen työntekijän kanssa ja kysellä, kuinka he voivat. Moni oli huolissaan Heiniön jaksamisesta ja kertoi kyllä itse selviävänsä tästä. Tämä helpotti Heiniön huolta kun hän ymmärsi, että kaikki selviävät tästä tavalla tai toisella. Ensimmäisten viikkojen aikana suurin osa työntekijöistä lomautettiin. 400 työntekijästä 17 jäi töihin, kaikki muut jouduttiin lomauttamaan.

Tärkeintä tänä aikana oli pysyä yhteydessä ihmisiin ja jutella heidän kanssa mahdollisimman paljon. Heiniö keskusteli paljon hyvien ystäviensä, vaimonsa, Soupsterin tiimin ja muun henkilöstön kanssa. Tärkeintä oli tsempata toinen toisiaan ja pitää yllä hyvää henkeä. Heiniö halusi olla todella avoin henkilöstölleen ja kertoa rehellisesti millä tolalla liiketoiminta oikeasti oli. Mitään ei yritetty piilotella ja kerrottiin avoimesti kuinka pitkälle rahat riittävät. Tämä oli erittäin tärkeää, sillä näin kaikki tiesivät missä oikeasti mennään.

Heiniö piti omasta jaksamisestaan huolta urheilemalla päivittäin. Pahimpina aikoina urheilu auttoi pysymään rauhallisena ja pitämään mielen terävänä. Enää ei kuitenkaan auttanut vain istua paikallaan ja odottaa, että korona menisi ohi, vaan piti alkaa toimimaan. Kesti noin kuukauden ajan kääntää mielen tila siihen, että nyt täytyy olla luova ja keksiä ratkaisuja. Jotain täysin uutta piti keksiä. Maailma muuttuu eikä se tule olemaan enää entisensä.


Heiniön Soupster Family konserniin kuuluu n. 30 ravintolaa pääkaupunkiseudulla.

Noutoruoan kysyntä räjähti

Takeaway-ruoan kysyntä kasvoi räjähdysmäisesti, kun kaikki halusivat ostaa noutoruokaa kotiin. Wolt ja Foodora palkkasivat jatkuvasti uusia työntekijöitä. Soupsterin toimisto oli pandemian alkaessa Pasilassa Foodoran toimiston vieressä, siellä riitti rekrytoitavia ihmisiä jonoksi asti ja lopulta Foodora laajensi tilojaan ja Soupster muutti tieltä pois. Heillä silminnähden meni erittäin hyvin. Oli siis mietittävä, miten päästäisiin osaksi tuota bisnestä. Soupsterilla on erittäin vahva brunssiosaaminen Helsingissä, joten tätä lähdettiin muokkaamaan noutoon sopivaksi. Vappuna 2020 noin 20 ihmistä oli pakkaamassa kasaan tuhansia brunssipaketteja. Se oli solidaarisuutta. Homma ei kuitenkaan pitkällä tähtäimellä voinut jatkua tällä kaavalla, ei ollut mitään järkeä pitää 20 ihmistä pakkaamassa bokseja ja 10 ihmistä kuljettamassa niitä ympäri kaupunkia. Homma kuitenkin selkeni viikko viikolta ja nyt brunssien pakkaaminen ja kuljettaminen on hyvin automatisoitu.

Lisäksi alettiin rakentaa uutta konseptia, Cloud Kitcheniä. Cloud Kitchen by Soupster on virtuaalinen ravintola, josta saa tilattua yhdestä paikasta usean eri ravintolan valikoimat. Tätä konseptia ei käytännössä Suomessa ole aiemmin ollut. Konsepti on lähtenyt suhteellisen hyvin toimimaan ja sen tulos on plussan puolella. Tarkoitus olisi laajentaa ravintolan valikoimaa ja avata uusia Cloud Kitcheneitä. Heiniö uskoo, että konsepti tuli jäädäkseen ja tämä on yksi niistä tuotteista, joka tulee pysymään mukana koronan jälkeenkin.

Catering on yhä erittäin pientä. Lokakuussa 2020 myytiin 2% verrattuna edelliseen vuoteen. Noin 80-90% Soupsterin cateringmyynnistä on ollut B2B-myyntiä. Nyt on kuitenkin yritetty painottaa sitä enemmän B2C-myyntiin. Tuotteista on pyritty tekemään joustavia, nopeita ja edullisia. Näin on saatu myös pidettyä edes jonkun verran työntekijöitä töissä.

Nettimyyntiin on alettu panostamaan. Vaikka ravintola-alalla nettimyynti on todella vähäistä, se tuli jäädäkseen ja kasvaa jatkuvasti isommaksi. Soupster on investoinut tähän ja avannut myös oman nettikaupan. Heiniö vahvasti kuitenkin uskoo, että ravintolat tulevat palaamaan lähes normaaliin, koska sen sosiaalinen aspekti on ”se juttu” monelle.

Solidaarisuus

Soupster sai avustusta Business Finlandilta, jonka avulla uusia toimintamalleja pystyttiin rakentamaan. Ravintola-alalla on myös näkynyt solidaarisuus yrittäjien välillä. Heiniö kertoo jutelleensa päivittäin jonkun HoReCa-alan ihmisen kanssa. Ihmiset jakoivat kuulumisiaan ja auttoivat toisiaan jos pystyivät. Vähäisistä asiakkaista ei yritetty kilpailla keskenään, vaan kaikki yhdessä halusivat saada liiketoiminnan tavalla tai toisella pyörimään.

Jotkut ovat syyttäneet poliitikkoja ja THL:ää siitä, että he ovat olleet ankaria ravintola-alaa kohtaan. Heiniö on kuitenkin sitä mieltä, että Suomi on selviytynyt todella hyvin koronaviruksesta ja ensimmäinen prioriteetti on pelastaa ihmisten henget, vasta sen jälkeen voidaan miettiä liiketoimintaa.

Jonain päivänä tästäkin pandemiasta päästään yli ja Soupsterilla on alettu jo miettimään miltä tulevaisuus koronan jälkeen näyttää. Monet pandemian synnyttämistä innovaatioista pidetään varmasti toiminnassa. Kukaan ei toisaalta tiedä, miltä maailma tulee näyttämään tämän jälkeen. Tästä pandemiasta on myös otettava opiksi, jotta seuraavasta kriisistä selvitään helpommin. Heiniö kertoo itse oppineensa sen, että on oikeasti pysyttävä rauhallisena ja työskenneltävä yhdessä tiimin kanssa. Kaikista tärkeintä on kuitenkin se, että sinä itse, perheesi ja ystäväsi ovat kunnossa.

Tapahtuman videotallenteeseen pääset TÄSTÄ
Yle MOT – Koronatuki ja suuret lupaukset
Soupsterin nettisivuille pääset TÄSTÄ
Kim HeiniöLinkedIn