Syksyn ensimmäinen Waffle Wednesday pidettiin 25.8. uudessa Wonderland Leppävaara coworking-tilassamme Espoossa! Puhujaksi meille saapui Jari Aalto-Setälä. Aalto-Setälä piti puheen brändi-identiteetin ja visuaalisuuden merkityksestä markkinoinnissa. Hän käsitteli puheessaan sitä, miten nämä vaikuttavat erityisesti asiakkaisiin ja heidän mielikuvaansa brändeistä.

Jari Aalto-Setälä on brändikonsultti ja markkinoinnin asiantuntija. Hän on työskennellyt muun muassa luova toimisto Sek Oy:n toimitusjohtajana. Nykyään hän on Laine & Aalto-Setälä toimiston perustajaosakas.

Ilman logoa ei ole brändiä

Logo on tärkeä osa brändiviestintää, sillä se auttaa asiakasta tunnistamaan tuotteen tai palvelun muiden joukosta. Toisin sanoen se auttaa asiakasta muistamaan, kuka puhuu. Logo on symboli, joka edustaa brändiä.

Mutta kuinka hyvin asiakkaat oikeastaan muistavat brändien logot?

Yhdysvalloissa vuonna 2019 toteutetussa tutkimuksessa saatiin selville, että yksinkertaiset logot ovat kaikista helpoimpia muistaa. Testiryhmässä olleita markkinoinnin ammattilaisia pyydettiin piirtämään tunnettuja logoja ulkomuistista. Jostain brändeistä muistettiin vanha logo, ja jossain logoissa käytettiin esimerkiksi värejä väärässä suhteessa. Suurimmaksi osaksi logojen värit kuitenkin muistettiin oikein. Itse logon piirtäminen osoittautui hankalammaksi tehtäväksi. Monista logoista muistettiin yksinkertaistettu versio. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että logojen täytyisi olla yksinkertaisia. Tärkeintä on, että logo on tunnistettava ja mieleenpainuva.

Avoimuus on avain menestykseen

Toisen Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen mukaan* asiakkaat luottavat tunnettuihin brändeihin, kuten Googleen ja Amazoniin jopa enemmän kuin valtioihin.  Lisääntynyt luottamus brändejä kohtaan tarkoittaa kuitenkin myös sitä, että asiakkaat odottavat yrityksiltä enemmän avoimuutta. Asiakkaan luottamuksen voi menettää helposti, jos brändi ei täytä lupauksiaan tai valehtelee. Yrityksen ei siis kannata sanoa olevansa ympäristöystävällinen, jos se ei todellisuudessa ole. Yritysten tulisi kommunikoida asiakkaidensa kanssa, ja mahdollisista virheistä on aina parempi kertoa itse, kuin odottaa sitä, että asiakkaat kuulevat niistä muualta. Virheiden myöntämisen lisäksi myös positiivisten asioiden ja saavutusten jakaminen asiakkaiden kanssa on tärkeää. Positiivinen huomio vahvistaa brändimielikuvaa, ja näin asiakkaat voivat tuntea olevansa osa brändin menestystarinaa.

Brändi heijastuu logon lisäksi sloganiin. Slogan on lyhyt ja ytimekäs viesti, joka on näkyvillä asiakkaille. Niken ”Just do it” on esimerkki sloganista. Slogan on myös lupaus, johon brändi sitoutuu, ja joka kuvastaa brändin toimintaa. Slogan ei ole siis vain sanahelinää, vaan sen tulisi kuvastaa brändiä ja sen arvoja.

Brändi tuo tuotteelle tai palvelulle lisäarvoa. Asiakas yhdistää tunnetun brändin mielikuvaan, joka hänellä on brändistä. Tämä mielikuva taas vaikuttaa hänen ostopäätökseensä. Asiakas ostaa usein todennäköisemmin sellaisen brändin tuotteen, joka on hänelle entuudestaan tuttu, kuin sellaisen, josta hän ei tiedä mitään.

Saksassa toteutettiin tutkimus, jossa selvitettiin, miten brändi vaikuttaa asiakkaiden ostohaluun. Tutkimuksessa ihmisille näytettiin kahta samanlaista jääkaappia. Toisessa niistä oli jääkaapeista tunnetun brändin logo, ja toinen jääkaappi oli Mercedes Benzin logolla varustettu. Ihmiset olivat valmiita maksamaan Mercedes Benzin logolla varustetusta jääkaapista enemmän, vaikka Mercedes Benz tunnetaan vain heidän luksusautoistaan, eikä jääkaapeista. Tunnettu brändi, ja tässä tapauksessa vain logo, voi siis kannatella niin vahvaa mielikuvaa, että asiakkaat haluavat ostaa juuri sen, ja ovat valmiita maksamaan siitä enemmän.

”Brändi on mitä sinusta puhutaan, kun lähdet huoneesta.”

Päämäärät ja arvot selkeiksi

Yritykset, joilla on selkeä päämäärä ja arvot, joihin työntekijät ja asiakkaat voivat samaistua, menestyvät kilpailijoitaan paremmin. Tämä johtuu siitä, että asiakkaat haluavat ostaa tuotteita brändeiltä, jotka jakavat heidän arvomaailmansa. Kun asiakkaat tietävät kuka brändin takana on, ja mitkä heidän arvonsa ovat, he voivat luoda vahvemman tunnesiteen brändiin.

Työntekijät ovat entistä motivoituneempia, kun he jakavat yrityksen arvomaailman, ja näkevät yrityksen päämäärän tärkeänä. Motivaatio taas vaikuttaa heidän työpanokseensa. Motivoituneet työntekijät tekevät paremmin töitä, ja he myös kehittävät todennäköisemmin uusia tuotteita tai palveluita yritykselle. Yrityksen tulisi siis ensin vakuuttaa työntekijät brändin tarkoituksesta ja päämäärästä. Työntekijöiden kautta brändi välittyy myös asiakkaille. Jos yritys ei tiedä mikä heidän tarkoituksensa on, se jää varmasti epäselväksi muillekin.

Mikä tekee menestyksekkään strategian tai brändin?

Strategiaa ja brändiä kehiteltäessä tulisi vastata kysymyksiin Mitä? Miten? Miksi?

Mitä-kysymyksen vastaus kertoo, mitä tuotetta tai palvelua brändi tarjoaa.

Miten-kysymyksen vastaus kertoo, miten tuote tai palvelu tuotetaan. Tähän lukeutuvat ne asiat, jotka tekevät brändistä erityisen ja millä se erottautuu kilpailijoistaan. Onko yrityksen tuotantoprosessi esimerkiksi ympäristöystävällisempi kuin kilpailijoiden?

Miksi-kysymys vastaa siihen, miksi tuote tai palvelu päätettiin kehittää. Eikö markkinoilla ollut vielä vastaavanlaista tuotetta? Vai onko se paranneltu versio jostain aiemmasta tuotteesta? Miksi asiakas ostaisi juuri tämän tuotteen?

VOITTOISAN STRATEGIAN TAI BRÄNDIN AINEKSET:

• Erottuvuus – Mikä tekee meistä meidät, ja miten erotumme joukosta
• Muuntautumiskyky – Kyky sopeutua ja muuntautua toimintaympäristön ja ihmisten käyttäytymisen muuttumiseen
• Vaikuttavuus – Motivoiko brändimme ihmisiä tai herättääkö se keskustelua?

Monet yritykset eivät juuri ajattele brändimielikuvaa liiketoimintastrategiaa suunniteltaessa. Voi olla, että brändin kehittämiselle ei tunnu olevan aikaa, tai brändin merkitystä ei välttämättä ymmärretä. Jari Aalto-Setälä korosti puheessaan brändin kehittämisen merkitystä yrityksen menestymisen kannalta. Hän myös puhui siitä, kuinka strategia ja brändi tulisi kehittää yhdessä, brändi osana strategiaa. Näin taataan, että brändi toteutuu kaikessa yrityksen toiminnassa, eikä se jää tuotteesta tai palvelusta irralliseksi.

Hyvä strategia yhdistää rationaalisen ja emotionaalisen ajattelun. Näin brändiä ei kehitetä valmiin tuotteen päälle, vaan brändi pidetään mielessä kaikissa tuotannon vaiheissa tuotteen valmistuksesta valmiin tuotteen markkinointiin.

Linkki videotallenteeseen: tästä