Waffle Wednesdaynä 20.11.2019 Sonja Lahtinen tuli puhumaan meille kuinka mennään kohti kestävää kehitystä. Sonja on tohtoritason tutkija, luennoitsija ja puhuja, joka keskittyy yritysten rooliin yhteiskunnassa. Hänellä on kokemusta kestävän kehityksen edistämisestä useilla tasoilla tutkijana, opettajana, yritysneuvojana, yhteisöjärjestäjänä ja kuluttajakansalaisena. Hän valmistelee parhaillaan väitöskirjaansa siitä, miten yritykset voivat toimia kestävän kehityksen muutosten liikkeellepanijana yhteiskunnassa. Hän yhdistää työssään akateemisen kurinalaisuuden luovaan ajatteluun uudistaakseen liiketoiminnan ja kestävyyden suhteen.
Kestävä kehitys aiheena on yhä tärkeämpi yrityksille ja yritykset sanovat haluavansa tehdä kestävää liiketoimintaa. Se on osoittautunut kuitenkin monelle yritykselle haasteelliseksi. Suuret kestävyyshaasteet vaativat uusia ideoita ja epätavanomaisia lähestymistapoja meiltä kaikilta. Sonja antoi ideoita kuinka pääsemme kohti kestävää kehitystä ja miten tulemme osaksi luovia ratkaisuja.
Jokainen meistä on osa yhteiskuntaa
Voimme ajatella olevamme yksittäinen solu vartalossa, joka edustaa yhteiskuntaa. Jokaisella solulla on tärkeä tehtävä, jotta koko vartalo toimii oikealla tavalla. Ihanteellisessa tilanteessa yhteiskunta toimisi järkevästi ja optimoiden toimintaansa. Valitettavasti todellisuudessa yhteiskunta ei toimi näin, vaan maailma on täynnä esimerkiksi ympäristöön, yhteiskuntaan tai politiikkaan liittyviä ongelmia ja epäoikeudenmukaisuuksia. On olemassa kuitenkin potentiaalisia muutoksen tekijöitä: yksittäiset solut yhteiskunnassa eli minä, sinä ja me kaikki yhdessä.
Jos luontoäiti pystyy siihen, miksi me emme?
Olemme astumassa aikakaudelle, jossa meidän on muutettava radikaalisti tapaa kuinka ajattelemme, toimimme ja organisoimme jokapäiväisen elämämme, mukaan lukien työmme. Tässä muutoksessa meidän tulee olla luovia ja voimme ottaa oppia luontoäidiltä. Jos luontoäiti suunnittelisi tuotanto- ja kulutusprosesseja, se ei aiheuttaisi jäte-, energiakriisiä eikä resurssien ehtymistä. Se suunnittelisi asiat, niin että kaikkea olisi runsaasti. Maapallon ja sen lajien kestävä tulevaisuus siis riippuu luovuudestamme, koska luovuuttamme tarvitaan jäljittelemään prosesseja, joita luontoäidillä on jo käytössään aiheuttamatta katastrofaalisia sivuvaikutuksia.
Apollo 11 -kuulento
Apollo 11 -kuulennosta tuli kuluneeksi tämän vuoden heinäkuussa 50 vuotta. Apollo 11 oli ensimmäinen kuun pinnalle laskeutunut miehitetty avaruuslento. Aikoinaan 400 000 ihmistä työskenteli tämän yhteisen tavoitteen eteen. Tavoitteen, johon he uskoivat, tunsivat tärkeäksi ja olivat sitoutuneita. Kaikki tiesivät, ettei tavoitteen saavuttaminen olisi helppoa ja kuten John F. Kennedy sanoi puheessaan, sitä ei tehdä siksi, että se on helppoa vaan siksi, että se on vaikeaa. Samaa ajattelua tarvittaisiin nyt tähän hetkeen, kun mietitään kestävyyttä ja edessä olevia tarvittavia muutoksia.
Kolme pääpointtia
Pointti 1. Nykyiset ratkaisumme nykymaailman suuriin kestävyysongelmiin perustuvat vanhoihin rooleihin ilman, että kyseenalaistamme niitä. Tämä pidättelee luovuuttamme.
Tavoitteet, jotka asetamme itsellemme tai yrityksellemme määrittelevät roolit, jotka otamme itsellemme. Roolit taas määrittelevät asenteemme, huomiomme ja toimintamme. Kaikenlaisilla rooleilla taas on paljon odotuksia, mutta meidän tulee ajatella roolit uudelleen, jotta pääsemme eroon roolien odotuksista ja voimme olla luovempia.
Pointti 2. Emme voi ratkaista näitä viheliäisiä ongelmia asteittain tapahtuvilla muutoksilla – tarvitsemme perustavanlaatuista siirtymistä kestävyyteen. Tähän tarvitsemme luovuutta.
Kestävyysongelmat ovat viheliäisiä ongelmia. Viheliäiset ongelmat mm. syntyvät pitkällä aikavälillä, ovat monimutkaisia, toisistaan riippuvaisia, niille on vaikea asettaa tavoitteita ja niitä on vaikea määritellä. Tällaisissa ongelmissa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Esimerkiksi voimme ajatella, että yksi spagetti roikkuu täyden spagettikulhon ulkopuolella. Kun vedämme tämän yhden spagetin pois kulhosta, emme voi tietää seurauksia. Eli kun yksi ongelma ratkaistaan jossain, se voi luoda toisen ongelman toisaalla. Tämä kuvaa hyvin viheliäisen ongelman luonnetta.
Kestävään kehitykseen siirtyminen on tärkeä osa muutosta. Näiden muutoksien on oltava radikaaleja ja ne tapahtuvat kulttuurissa, rakenteissa ja toimintatavoissa. Koska elämme markkinataloudessa kestävän kehityksen ratkaisut eivät ole mahdollisia ilman luovia yrityksiä.
Pointti 3. Yritysten on uudistettava rooliaan suhteessa kestävyyteen kolmella alueella, joita ovat: liiketoimintastrategia, johtamistoiminta ja yhteistyötavat.
Yritysten roolien uudelleenmuokkaaminen on kuin rubikin kuution ratkaiseminen. Kuten rubikin kuutiossa, myös yrityksellä on useita eri ulottuvuuksia ja puolia. Muutokset tulee tehdä operatiivisella, taktisella ja strategisilla alueilla, joita ovat erityisesti liiketoimintastrategia, johtamistoiminta ja yhteistyötavat. Muutoksia tulee tehdä myös kestävyyden kaikilla osa-alueilla, joita ovat: ympäristön kestävyys, sosiaalinen kestävyys sekä taloudellinen kestävyys.
Jokaisen yrityksen rubikin kuutio on erilainen ja siksi myös ratkaisut ovat erilaisia. Toisaalta ne yritykset, kaupungit ja maat, jotka ratkaisevat omat rubikin kuutionsa ensimmäisenä, tulevat olemaan voittajia. Se ei ole helppoa, sillä jos se olisi helppoa kaikki keksisivät ratkaisuja jo nyt. Kuten aiemmin sanottu, sitä ei tehdä siksi, että se on helppoa vaan siksi, että se on vaikeaa.
Kestävyyttä koskevan roolimme uudelleentarkastelu voi olla avain luoville, innovatiivisille ja radikaaleille ratkaisuille ja kestävän kehityksen muutoksille, koska se avaa uusia tapoja ajatella, organisoida ja tehdä.
Loppuun pohdittavaksi:
- Jos ei nyt, niin milloin?
- Jos et sinä, niin kuka?
- Jos ei täällä, niin missä?
