WONDERLAND TOI TÖITÄ

WONDERLAND TOI TÖITÄ

SALAINEN HAAVE coworking -paikkaan tullessa oli, että saman katon alta löytyisi mahdollisuuksia yhteistyöhön – haave on toteutumassa.

TÄTÄ BLOGIA on hahmoteltu sekä palmun että kuusen alla. Sitähän vapaan pienyrittäjän, itsensä työllistäjän arki on: työpaikkaan ei olla sidottuja, mutta työ kulkee ajatuksena aivopoimuissa niin matkalle kuin joulunviettoonkin.

Siksi valitsinkin Wonderlandin. Että olisi yksi, mahdollisimman mukava paikka, jossa pääasiassa keskittyisi töihin silloin kun ei vietä lomaa tai juhlapyhiä. Se ei ollut vapaudesta luopumista, vaan pikemmin elämän järjestämistä. Ja kuten edellisessä kirjoituksessani, ”Työelämää Halloweenin jälkeen” kuvailin: halusin elämääni rytmiä niin, etten velloisi vapaa-ajan houkutusten, viihteen ja velvollisuuksien sekä välisessä hähmässä. Vaan vaikka töiden ajattelua, ideoiden kehittelyä ja kypsyttelyä ei pääse eikä kokonaan haluakaan päästä karkuun, niin Wonderland on vastannut odotuksiin.

ENSIMMÄINEN SYKSY Ihmemaassa oli oikein hyvä. Rytmiä löytyi. Löytyi työarki ja vapaa-aika. Alkoi löytyä muutakin. Löytyi työyhteisö – ja ihmisten kanssa jutellessa alkoi löytyä yhä enemmän yhteisiä intressejä.

Jaa, että kaipaat tekstiä, sisältöä. Sellaisen tuottaminenhan on minun työni!

Olin haaveillut hiljaa mielessäni, että ehkäpä tällaisia kohtaamisia Ihmemaassa tapahtuu. Mutta ajattelin sen olevan bonus sille, että saa hommiin ja päiväkohtaiseen kalenteriinsa ryhtiä.

Ajattelin, että on kuitenkin epätodennäköistä, että kysyntä ja tarjonta kohtaavat. Pidin tällaista vähän romanttisen komedian kaltaisena satuna: kasvava yritys ja yksinäisen ratsastajan tavoin itsenäisenä pienyrittäjänä taivaltava tekijä asettuvat tyylikkääseen, mukavaan uuteen yhteistoimistoon, kohtaavat, alkavat keskustella – ja huomaavat samankaltaiset arvomaailmat – ja sen, että kummastakin voi olla toiselle kovastikin iloa. Että yhteinen taival on mahdollinen.

Asiakasyritystä ei ehkä yleensä ottaen kiinnosta minun fiilistelyni, alihankkijan ”iloni”, mutta se varmasti kiinnostaa, että uskon pystyväni jeesaamaan firmaa omalla ammattitaidollani ja työpanoksellani. Mutta tässä tapauksessa siitä liene haittaa kummallekaan osapuolelle, että arvomaailmamme ovat yhteiset. Hauskaa ja innostavaa sekä kestävään kehityksen uskovaa ja sitä toteuttavaa brändiä on tosiaankin ilo auttaa duunikseen.

KERRON MYÖHEMMIN KEVÄÄLLÄ tarkemmin yhteistyöstämme. Niin kuin suhteen alussa aina, onnea uudesta ei malta pitää sisällään. Mutta uutta suhdetta on myös varjeltava, ja kerrottava siitä harkiten, molemmille osapuolille sopivaan tahtiin.

Tämän blogin pointti on se, että ilman Wonderlandia tätä yhteistyökuviota ei olisi syntynyt. Olisi ainakin ollut hyvin epätodennäköistä, että tiemme olisivat kohdanneet – ja mahdollisessa satunnaisessa kohtaamisessa olisimme todenneet toisemme juuri sopiviksi yhteistyökumppaneiksi.

Coworkingille sopii hakea pätevää suomennosta. Sitä odotellessa käytän varovasti kokeillen yhteistyötilaa.

Pasi Kostiainen

Kirjoittaja on Wonderlandissa työskentelevä vapaa kirjoittaja, joka työskentelee toimittajana, tietokirjailijana, käsikirjoittajana ja viestintäyrittäjänä. Hän julkaisee myös Anakonda.fi -sivustoa.

 

Tags: